Huono tuuli pyyhkäisee yli, vaikka musiikki on hyvää, vaikka oikeastaan kaikki on niinkuin keikoilla aina on. Mutta ehkä en ole vielä tarpeeksi kunnossa, seisominen, jonottaminen ja odottelu käy voimille, tupakansavu lietsoo yskää. Päätän ehtiä viimeiseen bussiin, vaikka keikka jatkuisi vielä, on helpotus olla ulkona, hengittää syvään kylmää yöilmaa.
Joku on piirtänyt sydämenkuvia kotipihan hiekkaan. Jonakin toisena yönä näky voisi ilahduttaa, huvittaa, mutta tänään on liian alavireinen olo, odotan että syvät unet leviävät minuun, niinkuin tupakansavun haju ihosta, hiuksista vuodevaatteisiin, se on vielä läsnä kun unet taas hajaantuvat.
Joku on piirtänyt sydämenkuvia kotipihan hiekkaan. Jonakin toisena yönä näky voisi ilahduttaa, huvittaa, mutta tänään on liian alavireinen olo, odotan että syvät unet leviävät minuun, niinkuin tupakansavun haju ihosta, hiuksista vuodevaatteisiin, se on vielä läsnä kun unet taas hajaantuvat.
Statistics
2 kommenttia:
Sinäkin olet ollut alakuloinen. Kaikki tuntuvat olleen sunnuntaina vähän alamaissa.
Kirjoitat kyllä todella kauniisti. Ainostaan ihminen, joka on lukenut paljon kaunokirjallisuutta, voi kirjoittaa noin:-)
Kiitos!:-)
Joo, sunnuntai on perinteisesti ollut minulle se viikon melankolisin päivä... Ja huomasin saman ilmiön myös, ilmeisesti blogimaailmassa on lähiaikoina riehunut joku apatiavirus ... Se on toisaalta hyvin lohdullistakin, ei ehkä tunne olevansa niin yksin synkkyytensä kanssa.
Lähetä kommentti