Peter Höegin jalanjäljissä

Herra Rattus katselee haikeana kun pakkaan rinkkaa, siitä tulee painavampi kuin mitä alunperin suunnittelin, yhtäkkiä on tullut kylmä ja syksy (ja tuntuu flunssaiselta niin kuin alkusyksystä aina) vaikka kesälomani alkaa huomenna. Pakkaan mukaan muistikirjan, runojen ituja varten ja Peter Höegiä, tietysti, sillä Tukholman ja Täbyn jälkeen suuntana on Kööpenhamina: on kiehtovaa palauttaa mieleen, että samoja katuja ovat tallanneet Kasper Krone, Smilla ja kaikki ne muut. Herra Rattus huomauttaa, että huomiseksi on luvattu myrskysäätä, mutta en minä usko sitä, takuulla se vain ilkeilee, siitä on kurjaa jäädä yksin - ja sitäpaitsi, en halua ajatella sellaisia, sillä säästöhytissä ei tietenkään ole edes omaa vessaa eikä suihkua.