perjantaina, helmikuuta 29, 2008
Kaikkivoipa
Voi tätä mieletöntä, kaikkivoipaa tunnetta kun on saanut yhden runon taas valmiiksi pitkällisen kypsyttelyn jälkeen (millainen euforia muutamasta vaivaisesta rivistä)! Juhlistan sitä katsomalla Herra Rattuksen kanssa televisiota, joka muuten taitaa pimetä huomenna, olen tyystin unohtanut koko digiboksiasian...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Statistics
6 kommenttia:
Keittiön telkkari ei pimentynyt mutta muuttui punaiseksi - ihan kuin varoitukseksi että nyt viimeistään on hankittava digiboxi. Ihan sama - ajattelin. Yksi telkkari riittää mainiosti, sillä katseltavaa ei juuri tule eikä ole aikaakaan. Kaa, kaa :)
Runon syntyminen ansaitsisi lasillisen kuplivaa eikä telkkaria! :) Voi kun joskus saisi lukea tekstejäsi enemmänkin.
Runon valmistuminen on varmaan kuin saisi novellin valmiiksi. Toivotan lisää runoja!
Jihuu, sielläkin on synnytetty! Onnea, tuo on niin riemuisaa.
Minullakin oli perjantai tuottoisa päivä. En uskaltanut edes kummastella, ettei se vain loukkaannu ja kävele pois, paukauta ovea perässään ja pelästytä metelillään juuri syntyneitä. :)
Sanaisaa kevättä!
Haastoin sinut meemiin, lisätietoja blogissani.
Sivuaskel: Toistaiseksi en ole ehtinyt telkkaria kaivata, koetan olla ilman niin kauan kuin pystyn, jos saisi enemmän luettua ja kirjoitettua ja tehtyä muuta...=)
Niinpä! =) Kaikkivoipa tunne kestää aina vaan niin vähän aikaa, sitten seuraa tyhjiö ja uusi välillä turhauttava ja tuskainenkin prosessi... =)
Tuima: Kiitos! Tuo on muuten ihan totta, varmasti aika samanlainen fiilis novellisteillakin...
Katja: Kiitos! Ja kiva kuulla että sielläkin! =) Ja tuo on ihan totta, se tuntuu aina yhtä ihmeelliseltä ja pelkää että se katoaa jonnekin...
Hetket: Kiitos haasteesta, kuulosti hauskalta! Vastailen Turusta palattuani! =)
Sitä samaa sinulle!
Lähetä kommentti