Rakennustyömies istuu kahvitaukoaan rapuilla, siristää silmiään kirkkaassa auringossa. Kadun päässä avautuu kaupunki, syvälle ja kauas. Joutilasta kuljeskelua Ruttopuistossa ja Bulevardilla maanantai-iltapäivänä, keltaisten lehtien alla, ihmisvilinässä. Tuntuu hyvältä sulautua kaupungin liikkeeseen ja rytmiin, kadota väkijoukkoon, satojen kenkien kopinaan, katseisiin, jotka ovat jo jossain toisaalla.
Mutta se oli eilen se. Tänään istun vanhempieni asunnossa, kirjoitan työhakemusta, ulkona sataa. Koira häiritsee keskittymistäni, varastaa mustekynän ja luikahtelee onnellisena ja liukkaasti karkuun käsieni otteesta.
Statistics
2 kommenttia:
Odotan mielenkiinnolla kirjoituksiasi Helsingistä, se on kuitenkin toinen kotikaupunki minulle ja on kiva lukea millaisena sinä sen näet. Vaikka ei heti kotiutuisikaan niin onpa ainakin uusia maisemia ja uusia asioita edessä.
:-)
Lähetä kommentti