Unien kylpyhuoneissa kaikki on ränsistynyttä, lattiat tulvivat vettä, joku putki on haljennut, kaakelit ovat irrallaan, väistelen kraatereita lattialla ja kun kuljen eteenpäin, kylpyhuoneet jatkuvat ja jatkuvat, muuttavat muotoaan. Herätessä kurkku on karhea, toivottavasti flunssa ei vaan iske taas, Herra Rattus on ollut hereillä jo kauan, se katselee ikkunasta ulos, onneksi lumi ei ole vieläkään sulanut. Mietin miksi näen jatkuvasti unia kylpyhuoneista, erilaisista ja aina yhtä ongelmallisista. Ehkä viemäröintiin kiteytyy jotenkin kaikki se ihmiskunnan, ihmisen nurja puoli, primitiivisyys, sellainen, jota mieluummin olisi ajattelematta, jokin jonka hallitsemattomuus kammoksuttaa. Ja joka kuitenkin uinuu tiedostamattomassa koko ajan.
Keitän Herra Rattukselle (Joka muuten voi aina olla tasan niin primitiivinen kuin haluaa. Minkähänlaisia esiprimitiivisiä asioita se tiedostamattomassa sitten liikehtii, vai liikkuukohan siellä mitään?) kahvia ja itselleni, katselen kaihoisasti kirjapinoa, mutta nyt ei vaan ehdi, kohta pitää lähteä töihin, astua ulos lumeen, kiteytyneeseen veteen. Vesi? Vai olisiko vesi sittenkin keskeisempi elementti näissä unissa...
Keitän Herra Rattukselle (Joka muuten voi aina olla tasan niin primitiivinen kuin haluaa. Minkähänlaisia esiprimitiivisiä asioita se tiedostamattomassa sitten liikehtii, vai liikkuukohan siellä mitään?) kahvia ja itselleni, katselen kaihoisasti kirjapinoa, mutta nyt ei vaan ehdi, kohta pitää lähteä töihin, astua ulos lumeen, kiteytyneeseen veteen. Vesi? Vai olisiko vesi sittenkin keskeisempi elementti näissä unissa...
Statistics
6 kommenttia:
Minulle tuli näkemistäsi mieleen ekokatastrofeja - tosin uutisissa kerrottu Napolin jätesotakin. Tai sitten jokin minuuteen liityvä, ehkä aistit alkavan flunssan, hengitysputkistojen epäkunnon?
Levollisia unia, terveyttä ja aikaa lukemiselle!
Tänne on ihana tulla kun tietää, että sivusi tyyneys ja selkeys ovat odottamassa, mukanaan kuljettava tyylisi kirjoittaa, ja tuo kuva; Herra Rattus ja päiväkirja! Lueskelin tekstejäsi makustellen. Edellinen merkintäsi sykähdyttää:
"Tänään ajattelen mustavalkoisesti, ehkä se johtuu lumesta joka tulee humisten alas, rapisee hartioille, puut ovat mustia lunta vasten ja lumen ääni, se täyttää koko metsän. Katulamput ovat kuin suihkuja rivissä, valokeilassa näyttää kuin sataisi sillä kohtaa vain ja lapsia tulee vastaan, hypähdellen, kieli ulkona."
Hei, Silumiini ja hyvää uutta vuotta!
Nautin edelleen teksteistäsi!:) Milloin saan lukea niitä kovakantisesta kirjasta? ;)
Muista, että alitajunnan tuomia kuvia ei kannata tarkastella vain sen kautta, mikä niissä nousee ilmeisimpänä esiin. Itse ainakin pyrin aina kaivelemaan syvemmältä - ja usein hauskoja tulkintoja (sillä totuuksiahan ei voi löytää) voi tehdä esim. ajattelemalla toisin, keikauttamalla asiat ja merkitykset nurin niskoin.
On totta, että viemäröinti liittyy primitiivisiin perustarpeisiimme. Mutta kun ajattelee toisin, niin viemäröintihän juuri on yksi kulttuurin ja sivistyksen peruspilareista. Antiikin Roomaa voi pitää keskiajan kaupunkeja kehittyneempänä juuri sen viemäröintiverkoston takia. Cloaca maxima, siitähän CMXkin muistaakseni on ottanut nimensä.
Viemäröinti, CMX ... molemmat ammentavat tietyssä mielessä sekä primitiivisyydestä että sivistyksestä.
Kumpi siis rakoilee? Vai molemmat? Ja paljastuuko halkeamista jotain uutta?
Sinut on palkittu :)
Katja: Kiinnostava tulkinta, olen kyllä viime aikoina pohdiskellut ekoasioita paljonkin, ehkä ne vain ovat muuttuneet unessa symbolisempaan muotoon...=)Ja hengitysputkistot, mikä ettei! =)
Sivuaskel: Kiitos! =)
HeidiR: Sitä samaa sinulle myös! Ja työn alla, työn alla... ;)
Penjami: Kiitokset tarkkanäköisyydestäsi! =) Myönnän, että usein tartun liian ilmeiseen, vaikka unissahan kaikki on ihan toista eikä mikään ole sitä miltä näyttää...
Ja tosiaan, enpä olisi itse huomannut: viemärit ja sivistys, tottakai! Ja niin, mikä tässä sitten oikeastaan rakoilee ja mitä se merkitsee...Hmm.
Lähetä kommentti