Kello on jo yli kahdentoista ja juon vasta aamun toista kahvimukillista, kellon ympäri nukutun yön jälkeen, lattialla, melkein tyhjässä asunnossa. Läksiäisjuhlien jälkiä näkyy joka puolella vielä tänään: tiskaamattomia astioita, palauttamattomia pulloja, yksinäinen serpentiini. Kuuntelen Reginaa: "Muistatko meitä uudessa alussa/ olisitko sittenkin halunnut palata?". Cryptocereuksen köyntelevä, ohut oksa, on murtunut jonkun nojaavan selän painosta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Regina on mahtava!
Lähetä kommentti