Melankolian vallassa vietetty viikko alkaa olla lopuillaan: liikaa juhlimista, heräämisiä vieraissa asunnoissa. Ajattelen: uudessa elämässä, uudessa kaupungissa kaikki on toisin. Enemmän yksinäisyyttä, kirjoja, luovuutta ja sisäistä rauhaa. Syysyö leyhyy ikkunasta sisään, ajattelen tulevia teenmakuisia iltoja, pitkiä kävelylenkkejä, kirjoituspöydän lampun valoa.
Hei. Mikä on se uusi kaupunki?
VastaaPoistaHeippa Ninnu. =) Helsinki. Sinänsä sinne muutto ei ole mikään radikaali tai yhtäkkinen ratkaisu, vaan ajatus on kypsynyt mielessä jo hyvin pitkän aikaa. Luopumisen vaikeus sen sijaan on yllättänyt.
VastaaPoistaTervetuloa tänne vaan! Luopuminen vaatii kypsyttelyä, ja tietysti muutos epäilyttää. Mutta täällä on helppoa tehdä niitä pitkiä kävelylenkkejä, katsella sisään valaistuista ikkunoisa.
VastaaPoistaKiitos! =) Joo, tykkään kyllä Helsingistä kaupunkina kovasti. Se on Suomen ainoa iso kaupunki, siellä tapahtuu koko ajan, se on jatkuvassa liikkeessä, eikä siellä varmasti käy aika pitkäksi...
VastaaPoista